Talviaika





Talviaikaan siirtyminen tuo tunteen siitä, että talvi on vihdoin tulossa. Voi vihdoin hyvällä omallatunnolla kaivaa ne villasukat jalkaan, ottaa viltit esiin kaapista, leipoa joulutorttuja niin paljon kun jaksaa, alkaa ehkä miettiä jo joululahjoja ja jouluista sisustusta, haravoida pihasta ne viimeiset lehdet, kaivaa toppavaatteet kaapista, sytytellä asunnon täyteen kynttilöitä, juoda viltin alla punaviiniä, lukea kasan kirjoja, istua illalla telkkarin ääreen saunanraikkaana.. 

Ei se talvi kuulosta sittenkään kovin pahalta, eihän? 

Mukavaa ja leppoista sunnuntaita sinne. Toivottavasti tekin muistitte kääntää kellot. 

Ruut




Eteisen lipasto ja muita juttuja


Perjantaimoikat. 

Eilinen aamupäivä kului leppoisasti lintuja seuraillen. Laitoin linnuille ruokaa ja nyt niitä on ehkä se miljoona tuossa pihalla (noin). Iltapäiväks kaipasin sitten jo vähän enemmän elämää ja lähdettiin elokuviin kattoo uusin Bridget. Oli ihan hauska ja parasta oli, että käytiin samalla reissulla ostaa leffaherkut Kalpikselta ja sinne oli tullu mun mielestä maailman parhaimpia karkkeja, sellasia valkomustia matoja, nam! Aikaisemmin oon joutunu näitä aina välillä "tilailee" ystävältäni Joensuusta saakka. Pienet ne on ilot, eikä sekään haitannu, että leffan puolessa välissä tajusin, että karkkipussi ei oo mulla ja siinä oli enää muutama hassu karkki jäljellä. Muutaman madon onneksi ehdin maistaa ja nyt ainakin tiedän, että mistä niitä saa lisää. Pienillä iloilla jatketaan. Mä siivosin kodin ja hän lähti hakee meille perjantaiherkkuja (Leffaherkkuja ei mun mielestä lasketa viikon aikana syödyiks herkuiks. Täällä nimittäin herkutellaan edelleen vaan viikonloppuisin). 


Kuvat otettu tänään aamuhämärässä. Heräsin siis joskus 9:30 ;) Ensi viikolla sitten jo vähän valoisammissa aamuissa, kun kelloja käännetään. Kuvissa se lipasto eteisen oven vieressä, jonne lasketaan lähes kaikki avaimista posteihin. Näin siivouspäivän kunniaks oli pakko heti nappasta kuvat, kun se hetken taas siistissä kunnossa on. Tuohon tilalle haaveilen ehkä Ikean Malm-lipastoa tai sitten jostain vähän vanhempaa kaappia. Tämä omani on oikeasti hoitopöytä ja just nyt täällä olisi käyttöä mieluummin sellaiselle, jossa olisi vähän enemmän laatikoita. Joitakin huonekaluja on vaan hieman hankalampi löytää, jos siis haluaa käytettynä ostaa. 


Nyt viikonlopun viettoon. 

Mukavaa perjantaita sinne!

Ruut

Söpöilyä


Unet ovat taas maistuneet. Saatiin sunnuntaina tänne uusi sänky ja tyytyväisiä ollaan oltu. Nukkumaan täällä mennään yleensä eri aikoihin. Minä ensin ja hän kömpii sänkyyn sitten joskus hieman myöhemmin. Näin lomapäivinä minulla onneksi riittää unta vaikka kuinka pitkään, joten heräillään suunnilleen samaan aikaan. Olishan se söpöä, että olis samanlaiset uniajat, mutta ehkä se söpöys on sitten otettava muista jutuista (ja toisaalta taas nautin siitä, että molempien rytmit on just sellaiset kun on).  


Eilen "makuuhuoneessa" yksin makoillessa mietin söpöjä juttuja. Sellasia, jotka tekee arjesta taas hieman kevyempää. Muutama tuli mieleen. Söpöä on..

se kun toisen käsi on aina siinä mua varten, vaikka yks ilta, kun käveltiin käsi kädessä laittamaan pyykkejä koneesta.
kun hän istuu saunanlauteilla ja katselee kun meikkaat tai peset hampaita. 
kun hän sanoo, että oot niin söpö kun suutut. 
herätä aamulla ja huomata, että toisen nenä on sun poskea vasten.
kun toinen haluaa ilahduttaa sut ja laittaa ruokaa ja silti joutuu huutelemaan mua aika monta kertaa apuun, kun ei löydä keittiöstä mitään. 

.. ja monet monet muut jutut.


Toivottavasti ei menny liian imeläks. Ehkä te ihanat naiset (ja ainakin iskä) siellä ymmärrätte, että sitäkin välillä tarvitaan, sitä imelyyttä :)  Huomasitteko, että mun taulukollaasi on kasvanut yhdellä taululla? Ehkä meni mun makuun vähän liian alas tuo taulu, mutta tuossa kollaasissa oon lähinnä naputella naulan just siihen mihin se sattuu ekana osumaan ja vasta sen jälkeen mallaillu taulua siihen.

Söpöä torstaita jokaiselle.

Ruut

Pientä pintaremppaa



Keittiön puoleinen kaapin pääty ja sen maalaus on nyt vuoden ollut tehtävien hommien listalla. Jotkut asiat, kuten ne listat olisi oikeasti hyvä laittaa silloin remontin keskellä valmiiksi. Jos hommat jäävät niin sitten ne vaan jotenkin unohtuvat. Yksi ilta istuttiin alas ja kirjoitettiin paperilappu täyteen asioita, mitä pitäisi hankkia ja mitä on tekemättä. Seuraavana aamuna suunnattiin kauppaan ja kerralla ostettiin lähes kaikki tarvittava. 

Alunperin ajattelin valkoista maalia, kuten olohuoneen puolellakin on. Luulin liitutaulumaalin olevan jotenkin todella kallista, mutta K-raudassa käydessä huomattiin, että pikkuinen purkki olikin yllättävän halpa, joten päädyttiin sittenkin siihen liitutaulumaaliin. Samalla reissulla ostin myös tuollaisia mustia koukkuja eteiseen. Saadaan vähän laukkuja ja takkeja paremmin esille. Meidän eteinen on muuten ihan todella pieni ja on aiheuttanut itselleni aika paljon päänvaivaa. Kahdella ihmisellä kun kenkiä ja takkeja riittää ja etenkin näin talvisin, mutta eiköhän siitä hyvä tule. Pitäisikin joskus ottaa kuvia siitä.. 



Pieniä remppahommia siis tiedossa taas, mutta onneksi ihan mukavia sellaisia. Loppuukohan tämä remppaaminen koskaan :) Sisätilojen valmistuessa siirrytään tietenkin ulos. Vähän ollaan haaveiltu sellaisesta kunnon terassista, mutta ehkä kaikkien haaveiden ei tarvitse heti toteutua ;)

Oikein mukavaa keskiviikkoa sinne. Keskiviikko on täällä odotettu Greyn Anatomia päivä, jee. Pienet ilot ne on kivoja ne. 

Ruut

Ensilumi ja vanha sohvapöytä






Tänään se sitten satoi se ensilumi ja kyllä tulikin jotenkin valoisampaa ja ulkona näyttää niin kauniilta.

Täällä on ollut melkoinen tavaroiden järkkäily meneillään ja nyt ollaan onneksi loppusuoralla. Mm tänään siivosin eteisessä olevan lipaston, joka piti siivota jo viime asunnossa. Eilen taas yritettiin muuttaa hieman järjestystä. Muutama minuutti katseltiin miltä olohuone näyttäisi uudella järjestyksellä ja viimein todettiin, että entinen oli parempi. Nyt onneksi oltiin molemmat roudaamassa tavaroita, joka on muuten paljon helpompaa. Itse kun saatan tehdä sitä aina tasaisin väliajoin ja silloin vaaditaan aikamoista kekseliäisyyttä, kun yksin painavia esineitä pitää saada siirrettyä.

Nyt just alkaa näyttämään oikein kivalta ja ehkä tarkkasilmäisimmät huomaa, että mun vanha arkkukin on tullut takaisin. Tai no taisinhan siitä jo Instan puolella mainita. Todettiin, että Hayn Tray- pöytä ei vaan toimi meillä ja pyydettiin arkku takas. Nyt on vaikea kuvitella, että miks ihmeessä olin siihen vuosi sitten niin kyllästynyt. Se sopii täydellisesti olohuoneeseen ja on muutenkin kätevä, kun sisään voi laittaa vaikka mitä ja mikä parasta, sovitaan taas paremmin syömään olohuoneessa :)

Tässä siis oikeastaan yksi syy, miksi blogikin on taas jäänyt päivittämättä, mutta eiköhän tää touhu tästä hiljalleen rauhoitu. Muuten ollaan muistettu kaiken kiireen keskellä vähän lepäillä, lukea ja käydä ulkona syömässä..

Toivottavasti myös teille kuuluu hyvää. 

Ruut

Vähän facebookista ja postikorteista ja yks hauska kysely


Tiedättekö sen tunteen kun ystävältä tulee viesti ja jos siihen myöhemmin haluaa palata on käytävä läpi aika monta kanavaa, että löytää missä se viesti sijaitsee? Joskus oikeasti kaipaa niitä aikoja, kun laiteltiin kirjeitä ja kortteja tai oikein erikseen sovittiin, että minä päivänä soiteltaisiin. Onneksi minulla on edelleen muutama ystävä, jotka kortteja laittavat ja on niitä vaan ihana saada. Yritän itsekin aina välillä sellaisen lähettää. Onhan se kiva, että postilaatikosta tulee muitakin kuin laskuja. 
Entä sitten se lankapuhelin. Muistan vieläkin ajan, kun meillä oli sellainen pyöritettävä malli. Sai muuten pyörittää aika monta kertaa, kun soitteli vaikka Itävaltaan omille serkuilleen. 14 numeroa pitkä puhelinnumero, jonka muistan vieläkin ulkoa. Tosin oli meillä meidän kylän ensimmäinen lankapuhelin, joka oli sellainen kännykän tapainen, että siinä ei piuhoja ollut. Vähän kuin Kauniissa ja Rohkeissa siihen aikaan, se oli aika kova juttu sekin.. 


Toisaalta olen kyllä todella onnellinen nykyajasta ja siitä, että vaikka joku asuis hyvinkin kaukana on hänet mahdollisuus saada nopeastikin kiinni ja ihmisten arkea on helppo seurata, kun näkee kuvia. Ei tarvitse vuotta jännittää, että miltähän ystävä nyt näyttää ja millaiset hiukset hänellä tänä vuonna on tms. 

Itselläni se Facebook on se yksityinen juttu. Se, missä on vaan ne ihmiset joiden kanssa oikeasti olen edes jotenkin tekemisissä. Blogi nyt on aika julkinen ja insta vähän siltä väliltä. Toistaiseksi olen kokenut tämän hyvänä ratkaisuna. 


Ja tämäkin pohdinta oli alkujaan ihan jostain muualta. Niinku moni muukin ajatus. Sitä kun omaa sellaiset aivot, että minuutin aikana ajatus saattaa mennä jo aika monen mutkan kautta johonkin ihan muuhun.. Facebookissa tuli vastaan yks päivä hauska kysely. Eilen se tehtiin, kun oli aikaa ja toiseks katsottiin eilen ihan koko päivä yhtä tosi vanhaa sarjaa. Oli sen verran jännä, että oli katottava koko kausi loppuun samana päivänä. Täydellinen lepopäivä siis. Nyt kumminkin siihen kyselyyn.. 

Jos sinulla on kumppani, niin suosittelen tekemään tämän ihastuttavan testin. Vastaukset voi olla yllättäviä.

1. Mitä Ruut aina sanoo sinulle? 
- Muistatko? Etkö muista, kun sanoin?

2. Mikä tekee Ruutin onnelliseksi? 
- Perhe, ystävät ja sukulaiset. Monikin asia. 

3. Mikä tekee surulliseksi? 
- Kipu

4. Miten Ruut saa sinut nauramaan? 
- Höpsöttelemällä, hassuilla jutuilla.

5. Millainen Ruut oli lapsena? 
- pieni

6. Kuinka vanha hän on? 
- 35

7. Kuinka pitkä hän on? 
- 162

8. Mikä on hänen lempipuuhaa?
- lukeminen, ystävien näkeminen

9. Mitä hän tekee, kun et ole itse paikalla? 
- Sen minäkin haluaisin tietää :) .. lepää, laittaa ruokaa

10. Jos hänestä tulisi kuuluisa, niin miksiköhän? 
- Hän olisi tehnyt jotain sellaista, mitä muut ei vois tehdä. 

11. Missä Ruut on tosi hyvä? 
- Olemaan lasten kanssa, hassuttelemaan.. Monessa asiassa. 

12. Missä hän ei ole kovin hyvä lainkaan?
-  Ei ole kovin voimakas. 

13. Mikä on hänen lempiruokaa? 
- Pizza

14. Miksi olet ylpeä hänestä? 
- Koska oot vaan sinä. 

15. Jos hän olisi joku sarjakuvahahmo, kuka hän olisi? 
- ?

16. Mitä sinä ja hän teette yhdessä?
- oleillaan.. vaikka mitä

17. Mitä samaa on sinussa ja hänessä ?
- Ei mitään :) 

18. Mitä eroa teissä on? 
- katso kysymys 17

19. Mistä tiedät, että hän rakastaa sinua? 
- En tiedä, tunnen ja näen sen. 

20. Mikä on hänen lempipaikka minne mennä? 
- Siskon luo.


Onhan se välillä hauska kuulla, että mitä tuo toinen ajattelee :) Nyt torttutaikinan kimppuun. Saadaan tänään iltapäivällä vieraita, joten yritin keksiä jotain tosi nopeaa ja helppoa herkkua kahvin kanssa ja nää tuli taas kerran mieleen :)

Mukavaa ja leppoista sunnuntaita sinne teille myös. 

Kuvituksena tässä postauksessa oli nyt tällasia syksyisiä kuvia. Luonto <3 

Ruut

Vuosi sitten


.. muutettiin siskoa ja hänen perhettään ja pidettiin uudessa kodissa leffailtaa.
.. oltiin mummolassa ja nautittiin mukavasta seurasta. 
.. oma keittiö valmistui (ei muuten ole vieläkään ihan kokonaan valmis, mutta laatat tuli laitettua paikoilleen. 
.. puista oli lehdet karisseet ja nautittiin aurinkoisista päivistä ja siitä, että oli rantanäkymä. 
.. postissa tuli joulukuuseen tilaamani tähti.
.. laitoin tavaraa myyntiin toriin ja kirpparille. 

Onko siellä muita, jotka tykkäävät selailla tietokoneelta vanhoja kuvia? Itse nimittäin teen sitä aika usein ja voi kun olenkin onnellinen, että jo pelkästään blogin takia on tullut otettua aika monenlaisia kuvia. Ihania hetkiä, joita on kiva muistella näin jälkikäteen. Voi huomata, että vuosi sitten elämä oli osittain samanlaista kuin tänäänkin ja ihan mukavalta se näyttää ainakin näin kuvien perusteella olleen :) 

Nyt täällä vietetään rentoa perjantaita. Aamu on kulunut kirpparikamoja lajitellen ja kaappeja siivoten. Torissa olisi myynnissä nyt jakkara, Hayn Tray- pöytä, kirjoja, Greyn Anatomian tuotantokaudet, pesukone ja muutama kassi vaatteita ja talvitakkeja odottaa kirpparipöytää. Huh mikä homma taas takana. Äsken käytiin onneksi ostamassa kassillinen herkkuja ja kohta saunaan. Ehkä paras tapa viettää perjantai :) Itse olen ollut nyt jo muutaman viikon herkkulakossa niin että saan syödä vaan viikonloppuisin herkkuja, joten perjantaita on taas odotettu ;) 

Mukavaa alkanutta viikonloppua myös sinne teille!

Ruut

(joulu)torttuja ja uutta kirjaa


Viikonloppuna siskoni teki joulutorttuja ja siitä saakka ne on mielessä olleet. Eikä tuo toinenkaan ilmoittanu suoranaista torttuvihaa, joten tänään oli vaan pakko sellaisia tehdä. On muuten ihan sairaan hyviä. Oon jo muutaman tortun tässä yksin syöny ja en ihmettelis yhtään, vaikka ne kaikki häviäis tämän illan aikana. Eikä tuntunu yhtään liian jouluiselta, ihan vaan kahvin kanssa tavallisilta herkuilta ;)



Nyt täällä oliskin vuorossa tämä kirja. Kuulosti hauskalta ja Karoliinan blogia on tullu jo sen verran kauan luettua, että halusin kirjan itselleni. Lopuksi haluan pyytää anteeks sitä, että en oo vastannu teidän kommenteihin. Voimat on ollu sen verran pois, että en oo oikeasti saanu edes ystäviini pidettyä yhteyttä, mutta jospa nyt viimeistään viikonloppuna siihen olis aikaa. Kiitos kun ootte silti pysyny mukana <3 


Mukavaa torstaita sinne!

Ruut

Let your light shine


Tunnelmallista keskiviikkoa. 

Yksi päivä ystäväni muisteli, kun muutama vuosi takaperin minun luona kyläillessä näki juuri ja juuri lukea lehteä kynttilänvalossa. Nykyään valaistuksesta huolehtii joku muu, joten voisi sanoa, että hieman kirkkaampaa on. Yritän tosin aina salaa sammutella lamppuja ja sytytellä tilalle kynttilöitä ihan noin vaikka vain tunnelmaa luomaan. Just nyt pöydällä itse tekemäni betoninen tuikkukuppi, Tom Dixon Etch ja keraaminen valkoinen tuikkukuppi viime jouluna Kodin1 ostettu. 

Nyt kumminkin liekit sammuksiin ja lenkkipolulle. Pääsen testaamaan mun uutta otsalamppua ja vähän haukkaamaan happea. Onhan se ihanaa, että mun valaistuksesta huolehditaan noin ulkoillessakin ;) 

Kirkasta iltaa myös sinne. Muistakaa loistaa missä ikinä olettekaan <3

Ruut


Maanantaiterkut



Viikkoja jolloin tarvitaan paljon omaa aikaa. Hetkiä, kun ainainen kipu saa mielen todella väsyneeksi. Ajatuksia, kun tulevaisuus tuntuukin äkkiä todella pelottavalta. Ei halua selitellä, kertoa aina samoja juttuja. Ei vastauksia.. Voi vaan todeta, että väsyttää ihan sikana, mutta hyvää mulle kuuluu.. 

Jotenkin näin on täällä viimeiset viikot menty ja se varmasti näkyy myös blogissa. Tiedän, että osa odottaa mun juttuja ja mielellään niitä kirjoittelenkin. Nyt muuten olis aika viimeistään ottaa selvää noista kameran asetuksistakin, kun suht hämärää alkaa olla jo päivisinkin. Tosin kamera on nyt hetken ollu taas vähän vähemmän mukana ja oon matkannu sitä ilman silläkin uhalla, että varmasti viimeistään vuoden päästä unohdan ne jutut, joista ei kuvia oo ;) 

Viikonloppuna reissattiin tyttöporukalla. Lähdettiin täältä tuonne pääkaupunkiseudulle päin mökkeilemään. Makuupussit, monta kassia ruokaa ja neljä naista mahtu hyvin autoon ja loput naisista olikin sitten siellä odottamassa. Leppoisaa oleilua ja jutustelua "yön pikkutunneille" (oltiin kaikki jo kahdeksan maissa aika valmiita unille, mutta sinniteltiin puoleen yöhön). Ihanaa yhdessäoloa ihmisten kanssa, jotka on saanu tuntea jo aika monta vuotta. Eilinen iltapäivä menikin sitten siskon luona leikkien ja kotiin mut haettiin nenä turvonneena ja vieläkin kipeänä. Pikku B istu aika voimalla mun pään päälle ja onneks suuremmilta murtumilta vältyttiin. "Tätin nenä, antees" kuulu aika monta kertaa ja vahinkohan se oli, mutta sellasia aina välillä näköjään sattuu.. 

Nyt kumminkin ulkovaatteet päälle ja pihaan odottamaan. Lähdetään mun ystävän ja hänen kolmen lapsensa kanssa vähän retkelle tuolle rannalle. 

Ihanaa alkanutta viikkoa myös sinne!

Ruut

Torstain ajatuksia



Rauhallinen lokakuun aamu. 
Taas se on kädessä se kirja, josta ei malttaisi päästää irti ja sohvannurkassa kuluu helposti tunti jos toinenkin. Tämänkin postauksen aloitin jo eilen, mutta jatkoin kesken kirjoittamisen lukemista ja postaus unohtui.

Päivät kuluvat lähinnä kotihommia tehden, pihaa haravoiden ja lepäillen. Tavallista ja toisaalta tylsääkin arkea, mutta sellaista hyvää kumminkin.



Olohuoneen uuteen järjestykseen ollaan oltu tyytyväisiä ja tämä on toiminut jotenkin paremmin näin. Vielä olisi tarkoitus saada tilasta hieman toimivampi ja miettiä, että mitä juttuja oikeasti tarvitaan ja mitä ei. Pienessä asunnossa saa kyllä olla hyvinkin kekseliäs, että tänne saa kaiken mahtumaan ja sitten taas toisaalta ne tavarat on laitettava niin, että elämäänkin pystyy. Joku päivä luettiin yhdestä sisustuslehdestä juttua pariskunnasta pääkaupunkiseudulta. He asustivat todella pienessä yksiöissä ja työpiste oli laitettu niin, että koneella istuttiin vessanpönttö tuolina. Ihan niin kompaktia asumista tuskin itse jaksaisin, mutta isot neliötkään eivät vielä tässä vaiheessa kovin tärkeitä ole. 


Tällainen sekalainen postaus just nyt päässä pyörivistä jutuista. Nyt suuntaan kohti vessaa. Kasvonaamiota ja kuorintaa torstain kunniaksi. Siskokaan ei ole kysellyt kihartimensa perään, joten ehkä teen vielä kiharat. Jospa tänään vastassa täällä pienessä kodissa olisi vähän laitetumpi neiti. Viimeiset päivät kun ollaan menty aikalailla kotoisissa tunnelmissa ja toisen lähtiessä aamulla töihin taisin aukaista vaan toisen silmäni ;) Ihme syysväsymys, johon ei muuten ole auttanut edes ulkona vietetyt monet tunnit. Järeät aseet kehiin.. 

Mukavaa ja toivottavasti vähemmän väsynyttä torstaita sinne teille myös!

Ruut

Metsässä kasvanut




Maanantai meni vauhdilla ohi kyläillessä ja nyt mennään jo tiistaissa. Palataan kumminkin hetkeksi takaisin viikonloppuun. Päivät olivat sen verran mukavia ja kuvia otin jonkin verran, joten tässä teillekin metsäjuttuja. Lauantaina saatiin siskon kanssa molemmat ne omat rakkaatkin mukaan touhuihin ja päästiin myös porukalla metsäretkelle. Lähdettiin meidän lapsuudenmaisemiin ja on se vaan jotenkin tosi mukavaa olla metsässä, jossa on muuten oltu aika monet kerrat ennenkin. Niin tuttuja polkuja ja mutkia, että ne voi vielä näinkin pitkän ajan jälkeen muistaa hyvin, puhumattakaan muistoista, joita niitä katsellessa syntyy. 

Täällä sitä opittiin elämään yhdessä sisarusten ja kylän muiden lasten kanssa, yhdessä käytiin koulua ja illat leikittiin yleensä meidän pihalla, kun se suurin oli. Välillä juostiin pelkkä pyyhe päällä tien toiselle puolelle uimaan ja välillä testattiin, kuinka pitkälle uskaltaa uida ettei koski vie mukanaan. Naapurustossa asui lähes kaikki kaverit ja aika kului metsiä, koskia ja teitä tallaillen. Elämä siellä kahden kosken välissä oli hyvinkin rauhaisaa ja jokainen tunsi aika hyvin toisensa. Mukavia muistoja ja ihania hetkiä. 



Kai se lapsuus siis aika hyvin meni ja antoi kivan pohjan elämälle. Ainakaan ulkoilmasta ja ystävistä ei tarvinnut jäädä paitsi ja molemmat on kyllä juttuja, jotka on edelleen aika tärekitä juttuja mulle. 

Söin muuten lauantaina ensimmäistä kertaa vaahtokarkkia, joka paistettiin nuotiossa. Yhden sain, kun olin liian hidas mun makkaran kanssa. Jotenkin tykkään silti enemmän sillai, että niitä ei nuotioida (paisteta). Ihan vaan näin loppuhuomautksena ;) 

Nyt sitten jatketaan tätä viikkoa. Toivottavasti se on myös teillä alkanut hyvin. 


Mukavaa tiistaita. 

Ruut

Reissussa





Viikonloppu aluillaan ja täällä sitä ollaan mummolassa. Tänä aamuna herätessä tuli olo, että pieni hetki siskon kanssa tulee tarpeeseen ja päätin ihan yllättäen lähteä hänen ja pienten poikien kanssa reissuun. Mukavaa vaihtelua rauhallisiin päiviin, enkä ole pitkään aikaan kunnolla ehtinyt heidän seurasta nauttia ja pojat ne vaan kasvaa ihan liian nopeasti. A tuossa totesikin, että "Kyllä mä täti rakastan sua aina, vaikka kasvan isoksi", joten oikeassa paikassa taidan tämän päivän olla.  

Toisaalta olin kyllä kaivannut sitäkin, että saadaan istua siskon kanssa sohvalla ja lukea sisustuslehtiä ja puhella kaikesta turhasta. Niin, me yleensä täällä tehdään ja samalla tietysti etsitään kaikki vanhempien herkkupiilot ja syödään itsemme ähkyyn. Melkoista laatuaikaa täällä siis tänään ;) 
Oikein ihanaa viikonloppua myös sinne.

Ruut

Syksyn harmonia

Toinen toistaan kauniimpia päiviä ja kaikkialla niin syksyistä. Ihania värejä ja ilman kirpeyttä. Onhan tää aika hienoa asua Suomessa.
Kokosin teille tänään tällaisen syksyisen kollaasin, josta kaikki kuvat jo aikaisemmin otettuja. Osa joskus blogissakin olleita. Mulle tosi tärkeää on sellainen tietynlainen harmonia väreissä ja en kyllästy ihailemaan asioita, joissa sitä löydän. Myös vaatteissa ja asusteissa on jotenkin tärkeää, että värisävyt sopii yhteen ja miellyttää silmää. Sisustuksesta puhumattakaan. Lenkillä tai autoa ajellessa huomaan usein oikein pyytäväni toista katsomaan luonnon värejä ja sitä, miten sininen taivas korostaa puiden vihreyttä tai ihan vaan sitä, miten kaunista kaikkialla on. Toisaalta olen taas sitä mieltä, että jotain pientä aivan toisenlaista lisäämällä saa harmooniseenkin kokonaisuuteen vähän lisäpotkua ja pienillä "säröillä" kokonaisuudesta voi tulla entistäkin täydellisempi. Pätee muuten myös aika moneen muuhun asiaan elämässä. Harmoniaa toivon myös omaan ja teidän elämään, sillai sopivasti. 

Happiness is when what you think, what you say, and what you do are in harmony. 

Oikein mukavaa syksyistä torstaita ystävät. 

Ruut

Arjen tärkeät tavarat



Ollaan täällä vietetty jo hetki taas keskustassa ja se vaikuttaa tähän bloggailuun jonkin verran. Oma blogi ei ehkä päivity ihan niin tiuhaan, mutta teidän blogeja oon ehtiny lueskella sitten ihan urakalla. Tää kaupungissa oleilu kyllä rauhoittaa muutenkin omaa elämää. Ei tuu ihan joka hetki kokkailtua tai siivoiltua tai ainakin sitä siivottavaa on huomattavasti vähemmän. Tosin eilen taisin mainita, että tiskikonetta alkaa olla jo ikävä. Toisaalta tämä taas tuo sellaista mukavaa vaihtelua siihen arkeen ja ehkä niitä pihahommiakin jaksaa taas paremmin, kun hetkeen ei haravan varteen tartu. 

Oon tässä aamun pohtinutkin tätä arkea ja lähinnä sitä, että mitä juttuja sitä omassa arjessaan tarvitsee. Taas matkalaukkua pakkaillessa (matkalaukkuina tarkoitan mun LV Neverfullia ja Kånkenin reppua) oli pikaisesti päätettävä, että mitä ottaa mukaan. En tiedä teistä, mutta oon itse huomannut, että mulla on muutama tavara, jotka kulkee lähes aina mukana, vaikka olisin vaan muutaman yön jossain. Ehkä ne tavarat takaa sen, että mun arki jatkuu omanlaisena olen sitten missä vaan. Tähän väliin on toki pakko todeta, että ihan kamalasti en pistä vastaan, vaikka arjen rytmit välillä vaihtelis ja aika nopeasti oon valmis luopumaan omista rutiineista, jos on tiedossa jotain muuta .. 



Pidemmittä puheitta ne mun arjen tavarat: 

puhelin, kamera ja tietokone 
rahapussi (LV pikkupussukka, jonne sopii rahat, lääkkeet, huulirasva, avaimet ja muut tarvittavat laput/liput)
hajuvesi (lisäks hammastahna, kasvorasva ja meikit, joista ei nyt kuvaa). 
kirja (en edelleenkään jaksa kauaa olla tietokoneen tai puhelimen äärellä). 
sormus ja kello, joita ilman harvoin poistun ovesta. 

Nämä kaikki mahtuu hyvin vaatteiden yms kanssa mun matkalaukkuun ja näillä pärjää yllättävän pitkään oli sitten missä tahansa. 

Mukavaa arkista keskiviikkoa sinne teille myös!

Ruut



Hyvää korvapuustipäivää


Aurinko, herääminen ihan ylisuuri t-paita päällä (ja paidassa joku hassu lause), aamukahvit unenpöpperössä (kun ei saa selvää mitä toinen sanoo ja silti naurattaa), kirpparilla kiertely, se kun toinen sanoo mun läsnäolon olevan parasta lääkettä, hyvä kanttarellikeitto, korvapuusti (korvapuustipäivän kunniaks), viikonlopun tapahtumien muistelu, kirpeä ilma, hyvät ulkoiluvaatteet, hyvä kirja, katsomatta jääneet lemppariohjelmat, yhdessä nauraminen, viesti ystävältä, hymy.. ja päivä on vasta vaihtunut iltapäiväksi.. Kannatti herätä tänään, vaikka aamulla en ollut ihan samaa mieltä. 


Mukavaa tiistaita myös sinne teille. Muistakaa syödä ainakin yksi kanelipulla <3

Ruut


Viikonlopun kuulumiset

Heippa ja mukavaa alkanutta lokakuuta. Tänä aamuna sen jo huomasi, että talvea kohti mennään. Raaputeltiin autosta ikkunat ja vastaantulevat pyöräilijät olivat pukeutuneet jo aika lämpimästi. Selviä merkkejä kylmyydestä ;) 

Lokakuu alkoi tosiaan mukavasti hyvän ystävän häillä, joissa itse sain olla yksi kaasoista. Kirkko ja vihkiminen oli todella kaunis. Juhlapaikka ja sen koristeet miellyttivät omaa silmääni ja voisin jopa itse harkita samanlaisia koristeluja, ruoka oli todella hyvää ja siihen olikin panostettu ja ohjelma sellaista, että aika monta kertaa sai nauraa. Illan lopuksi tuo toinen sai minut suostuteltua kimpun heittoon ja käski hakea kimpun kotiin. No, niin tein. Tosin hetken sitä jo itse ehdin hämmästellä, että tosiaan sain sen, koska aika monta hyvinkin kilpailuhenkistä kanssasiskoa siinä ympärillä oli. Kokonaisuudessaan ihanat häät ja nautittiin kyllä joka hetkestä. Parasta oli kumminkin katsella sitä ystävän onnea ja nähdä kuinka rakastuneita he yhdessä miehensä kanssa olivat. Ystävän häissä sitä on jotenkin niin mukana kaikessa ja ihan pikkuisistakin jutuista voi huomata sen, että nämä ovat juuri heidän häänsä ja siinä samalla muisteli niitä ihania hetkiä, joita olen tämän ystävän kanssa saanut viettää. Tämä olikin jo kolmas kerta, kun kaasona olin ja olen muuten yhden kerran ollut enoni kaaso myös vai olinkohan silloin bestman :D (eli tavallaan sittenkin neljäs kerta). 

Yöllä ajellessamme kotiin vältyttiin just ja just hirvikolarilta. Tosin itse kuski ei ehtinyt nähdä koko hirveä, kun taas itse tuijotin sitä hyvinkin läheltä ja ehdin sanoa vain "hää" (sellaisella hiljaisella äänellä). Oli sitten mielessä häät tai hoo niinku hirvi, mutta eipä sitä näköjään ihan aina tiedä, miten tosipaikan tullen reagoi. Ohi ehditiin kumminkin ja hyvä niin. Muistakaa tekin, että niitä on nyt taas liikkeellä ja nopeita näköjään ovat.

Eilinen kuluikin sitten lepäillen. Käytiin me tosin illalla vähän kävelemässä mun vanhoilla kotikulmilla ja katsomassa aidanraosta Harjulla meneillään ollutta jalkapallo-ottelua, kunnes haettiin pizzaa ja löhöiltiin loppuilta katsellen telkkaria. 

Anteeksi muuten kollaasi taas kerran, mutta jotenkin tykkään niistä, vaikka sitten isommissa kuvissa on tietysti aina jotain enemmän. Viikonloppu vaan painoa vähän päälle ja halusin kumminkin tulla kertomaan sen kuulumiset, kun niin mukavaa oli. Kuvissa nappaamani kimppu, kirja jota tällä hetkellä luen ja B, joka oli perjantaina soittelemassa tätin pianoa. 

Tällaista tänne. Mitenkäs teillä on lokakuu alkanut? 

Ruut